WordPress vietti 20-vuotissynttäreitään 27.5.2023. Millaisten vaiheiden kautta yksinkertaisesta blogialustasta tuli maailman suosituin julkaisujärjestelmä?
2003: WordPress aloitti blogialustana
Matt Mullenweg ja Mike Little julkaisivat WordPressin 27. toukokuuta 2003.
Aluksi WordPress oli b2/cafelog-ohjelmistolla luotu yksinkertainen blogialusta.
WordPressin suosio kääntyi nopeasti kasvuun, kun verkkosisällön julkaisemisesta kiinnostuneet huomasivat, miten helppokäyttöinen ja muokattava WordPress oli.
WordPressin avulla oman blogin avaaminen ja sisällön julkaiseminen muuttui ensimmäistä kertaa mahdolliseksi myös niille, joilla ei ollut koodaustaitoja.
2005: Vapaasti vaihdettavat ulkoasuteemat
Vuonna 2005 julkaistu WordPress versio 1.5 toi mukanaan valmiit, helposti asennettavat ja vaihdettavat ulkoasuteemat.
Ulkoasuteemaa vaihtamalla sivustojen ylläpitäjät pystyivät ensimmäistä kertaa muuttamaan sivustonsa ulkoasun nopeasti ja helposti, ilman tarvetta hallita HTML-ohjelmointikieltä ja CSS-tyylisivujen luomista.
Ulkoasuteemojen käyttöönotto vahvisti entisestään mielikuvaa WordPressin helppokäyttöisyydestä, vaikuttaen merkittävästi WordPressin tulevaisuuteen.
Tällä hetkellä WordPressin teemakirjastosta löytyy yli 5500 maksutonta ulkoasuteemaa.
Version 1.5 myötä WordPress otti lisäksi merkittävän askeleen matkalla blogialustasta yleiskäyttöiseksi julkaisujärjestelmäksi tekemällä mahdolliseksi julkaista artikkeleiden lisäksi myös verkkosivuston pysyviä sivuja.
2005: Lisäosakirjasto avataan
Lisäosakirjaston avaaminen oli toinen vuoden 2005 merkkitapahtumista.
Lisäosat (plugin) esiteltiin konseptina jo WordPressin version 1.2 julkaisun yhteydessä.
WordPressin lisäosat ovat WordPress-julkaisujärjestelmän ydinohjelmistoa täydentäviä, usein yhteen rajattuun käyttötarkoitukseen luotuja, ohjelmia.
Lisäosien avulla WordPressiin voi lisätä ydinohjelmistosta puuttuvia toiminnallisuuksia helposti ja nopeasti. Vastaavat toiminnot voi aina luoda koodaamalla, mutta lisäosan asentaminen on useimmille WordPressin käyttäjille houkuttelevin vaihtoehto erityisesti siksi, että lisäosan asentamisesta selviää vaikka ei osaisi ohjelmointia.
Lisäosien hyödyt WordPress-käyttäjille olivat alusta lähtien ilmeiset. WordPress-lisäosien julkaisemisen ja käytön räjähdysmäinen kasvu käynnistyi kuitenkin vasta lisäosakirjaston avaamisesta.
WordPressin lisäosakirjasto muodostui nopeasti lisäosien markkinapaikaksi WordPress-julkaisujärjestelmän kehittämisestä kiinnostuneille ja toisaalta kaikille sen käyttäjille.
Lisäosakirjasto ratkaisi myös kaikki lisäosien jakeluun liittyvät keskeiset ongelmat. Lisäosia voi asentaa suoraan lisäosakirjastosta, joten niitä ei lisäosakirjaston avautumisen jälkeen ole enää tarvinnut ladata julkaisijan sivustolta ja edelleen siirtää oman sivuston palvelintilaan.
WordPressin lisäosakirjastossa on tällä hetkellä noin 60 000 maksutonta lisäosaa.
Tunnettuja ja laajasti käytettyjä WordPress-lisäosia ovat esimerkiksi:
- Yoast SEO (hakukoneoptimointi)
- WooCommerce (verkkokauppa)
- Wordfence Security (tietoturva)
- UpdraftPlus (varmuuskopiointi)
- Contact Form 7 (yhteyslomakkeet)
2010: Mukautetut sisältötyypit
Vuonna 2010 julkaistu WordPress 3.0 sisälsi merkittävän uuden mahdollisuuden, jonka hyödyntämisen kautta WordPress on laajentunut esimerkiksi verkkokauppa-alustaksi: mukautetut sisältötyypit (custom post types).
Alun perin WordPressissä oli, ja on oletuksena edelleenkin, kaksi sisältötyyppiä:
- Artikkeli (tarkoitettu blogiartikkeleiden julkaisemiseen)
- Sivu (tarkoitettu verkkosivuston pysyvien sivujen julkaisemiseen)
Luomalla mukautettuja sisältötyyppejä sivustolla voidaan edellä mainittujen lisäksi julkaista muutakin sisältöä, esimerkiksi tuotteita ja tapahtumia.
2018: Gutenberg-lohkoeditori
WordPressin sisältöeditori on työväline, jonka avulla verkkosivuston sisällön tuottajat lisäävät sivustolle valtaosan siellä näkyvästä teksti- ja kuvasisällöstä.
WordPressin sisältöeditorina pysyi pitkään suhteellisen yksinkertainen TinyMCE, joka ominaisuuksiltaan muistuttaa enemmän tekstinkäsittelyohjelmaa kuin verkkosisällön tuottamiseen tarkoitettua ohjelmistoa.
Vuoden 2018 lopussa julkaistu WordPress 5.0 esitteli täysin uuden lohkoeditorin, jonka tavoitteena on antaa sisällön tuottajille vanhaan editoriin verrattuna enemmän vaikutusmahdollisuuksia julkaistavan sisällön asetteluun ja tyyleihin.
Lohkoeditori sai aluksi osakseen runsaasti negatiivista palautetta, ennen kaikkea vanhoilta WordPress-käyttäjiltä. Lohkoeditorin suosio on kuitenkin hiljalleen kasvanut, osittain tehtyjen parannusten ansiosta, osittain siksi, että WordPressin käytön vuoden 2019 alkupuolen jälkeen aloittaneilla ei välttämättä ole kokemusta vanhasta editorista.
Lohkoeditori näyttää joka tapauksessa tulleen jäädäkseen, sillä WordPressiä kehitetään tällä hetkellä nimenomaan lohkopohjaisesti.
Vanhaakin sisältöeditoria voi edelleen halutessaan käyttää asentamalla lisäosakirjastosta löytyvän Classic Editor -lisäosan.
WordPress vuonna 2023
Maailma on sekä verkon käyttäjien odotusten että sisällön tuotantoon käytettävien työvälineiden näkökulmasta täysin erilainen kuin keväällä 2003.
WordPressin missiona on ollut “julkaisemisen demokratisointi”, mitä se sitten tarkkaan ottaen tarkoittaakaan.
Jos missio tulkitaan siten, että WordPressin tavoitteena on tehdä verkkosivustojen luomisesta ja ylläpidosta mahdollisimman helppoa, WordPress on suhteellisen hyvin pystynyt vastaamaan lupaukseensa.
WordPress-julkaisujärjestelmän käyttö on tällä hetkellä jo niin helppoa, että sen avulla voi toteuttaa kokonaisia verkkosivustoja ja verkkokauppoja täysin ilman ohjelmointiosaamista.
WordPress on tässä suhteessa samanlainen valmisohjelmisto kuin esimerkiksi PhotoShop tai Microsoft Excel. Käyttäjällä on visio, jonka hän pystyy toteuttamaan ohjelmiston avulla – kunhan ensin vain opettelee käyttämään sitä riittävän hyvin.
Tämän ovat havainneet lukemattomat itsenäiset sisällön tuottajat, pienyritykset ja erilaiset organisaatiot. WordPress pyörittää vuonna 2023 noin 40 prosenttia kaikista maailman verkkosivustoista.
WordPress on viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana vahvasti kasvattanut rooliaan myös verkkokauppa-alustana. Lisäosana saatavissa oleva WooCommerce on muutamassa vuodessa auttanut WordPressiä kasvamaan merkittäväksi kilpailijaksi Shopifylle ja muille pelkästään verkkokauppaan keskittyville toimijoille.
Takana on siis kaksi vuosikymmentä kehitystä ja kasvua. Yhtä yksittäistä selittävää tekijää WordPressin nousulle suosituimmaksi julkaisujärjestelmäksi tuskin löytyy, ja WordPressin tämän hetkinen markkinajohtajan asema on monen tekijän summa. Joka tapauksessa moni asia on WordPress-yhteisössä tähän asti mennyt oikein.
WordPressin tulevaisuus
Seuraava kymmenen vuoden jakso tulee varmasti nostamaan esiin uusia haasteita ja voimistamaan käynnissä olevia muutostrendejä.
Yksi voimistuvista ilmiöistä on kilpailu: WordPressin kasvu julkaisujärjestelmien gorillaksi on inspiroinut monia kehittämään kilpailevia vaihtoehtoja, joista useimpia yhdistää sama kasvustrategia: asiakkaiden houkuttelu erityisesti WordPressin käyttäjien joukosta.
WordPressin vahvimmat kilpailijat pystyvät tarjoamaan jo nykyisellään varsin hyviä tuotteita. Monet WordPressin suosiota siivittäneet ominaisuudet, kuten esimerkiksi vaihdettavat ulkoasuteemat ja lohkopohjainen sivuston rakentaminen, eivät enää ole WordPressin ainutlaatuisia vahvuuksia.
Avointa lähdekoodia on pidetty yhtenä WordPressin keskeisistä menestystekijöistä. Avoimen lähdekoodin malli onkin WordPressin tapauksessa toiminut tähän asti hyvin. Uusien, aidosti uusia ominaisuuksia ja parannuksia sisältävien ohjelmistoversioiden tasainen julkaisutahti on tästä konkreettinen todiste.
Avoimen lähdekoodin malliin sisältyy myös riskejä, jotka liittyvät esimerkiksi kehittäjäyhteisön yhtenäisyyteen ja sitoutuneisuuteen. WordPressin osalta on tässä suhteessa ollut viime vuosina havaittavissa aiempaa enemmän rivien rakoilua ja epävarmuutta oikeasta tavasta jatkaa mission toteuttamista.
Ulkoiset syyt ovat varmasti vaikeuttaneet WordPressin kehittämisestä vastaavan ydintiimin työtä. Vielä vuosikymmen sitten WordPressin pitäminen oikealla suunnalla oli monella tavalla helpompaa kuin nyt ja tästä eteenpäin.
Tavallisten käyttäjien pitäminen tyytyväisenä on joka tapauksessa yksi keskeisimmistä tekijöistä siinä pelissä, jossa ratkaistaan WordPressin johtoaseman säilyminen seuraavien vuosien kuluessa. Pahin uhka WordPressille eivät välttämättä ole muut julkaisujärjestelmät, vaan omat strategiset valinnat ja niistä johdetut kehityshankkeet.
WordPress on viime vuosina edennyt pienten askelten kautta kohti suurempia muutoksia. Nyt on kyse myös siitä, ovatko tavoitellut suuret muutokset tavoittelemisen arvoisia.